sunnuntai 19. toukokuuta 2013
Ja!
Ja alotin vappuna jo viiennen nuhani tälle "talvelle". Työkaveri ehotti, että jos se ois jotain astmaa. Ku nyt on ainaki kolmena kertana peräkkäi tullu parhaasa urheiluvimmasa flunssa päälle. En oo aikasemmin osannu ehtiä yhteyttä vaa nämä kolme viimesintä tuli tosiaan parhaasa veosa päälle, kyrsi sen verra, että alko aivot raksuttaa. Vois melkeen käyvä jossai testeisä taas. Mulla oli lapsena rasitusastma, se vaan katos jotenki mystisesti teini-iäsä. Jos se oliki vaan uinumassa. Laittaa aina räät liikkeelle ku keuhkot saa happia..
Kesä tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli!
Heissuli vei sun heiluvilles!
Hääpari oli hääpäivänä sen verra jännityksen kourissa, ettei kamera löytäny tietään ulos laukusta koko mökkiviikonloppuna.. Muistoina siis vain muutama hassu muiden ottama kuva. Ja niitähä minä en julkase. Täällä ainakaa. Facebookissa niitä on. Äiti toi jo perjantaina maistraattiin mukaan tulessaan mulle morsiuskimpun. Mullahan ei semmonen pieni asia ku kukat mahtunu enää omalle muistilevylle, oli muutama jos toinenki asia muistettavana siinä vaiheessa. Eli tässä se kimppu, tämäkin kuva jo kotona otettuna kun kukat on kahden päivän ikäsiä. Eli ei parhaimmillaan.
Alotin lukee, työttömän tylsyyttäni, uutta kirjasarjaa. Jaksoin vissii viiennen kirjan lukia ja kyllästyin sarjan .. sanotaanko nätisti, nuorekkuuteen. Päähahmona 16-v tyttö joka saa "merkinnän" vampyyriltä ja pääsee Yöntaloon, vampyyrikouluun.. Nyt tää kuulostaaki jo naurettavalta. Mulla ei ollu muuta luettavaa!!
Kävin keikalla. :D Pääsyhinnasta näkee arvostuksen poikia kohtaan. Yleisö ei kyllä ollu kohillaan sitte ollenkaa. Onhan niitä parempiaki keikkoja ollu ja varmasti on edessäki!
Haravoitiin Tessun kans. Oli niin hellyyttävää kahtoa miten vanhus leikkii ku pikkupentu luun kans. Otin sen häkistä siis etupihalle narun nokkaan ja kävin silitteleen sitä tuon tuosta.
Kokispullo. ;) Eipä ollu isännän nimellä samaa tuotetta! Nii. Tosi otettu oonki, että mun nimi on Suomen 100 yleisimmän nimen joukossa..
Töistä kotimatkalla. Pilvet oli niin hyvin kohillaa, että piti kuva räpätä. Tuosta on viikko, nyt on jo nurmi viheriä ja puissa alkaa lehet kasvamaa.
Rillattii eka kertaa. Kuvalaatu kusee. Otin, tavoista poiketen, vaan yhen kuvan ja aloin sitä tutkii vastaku ruuat oli kavonnu mystisesti, eli liian myöhään. Enivei! Hyvää oli! Vaikka vähän kyrsä paloki. :/
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Sniif, köh köh, atsiuh
Mulle sitten iski tälle talvelle neljäs flunssa. Mahtavaa, just kesken parhaan kuntoiluinspiksen. Olin kolmatta viikkua saanu liikuttua 5 x viikossa ja oltua herkkulakosa saman ajan. Läskiks män. Nyt oon 8 päivää ollu nii heikosa hapesa, että postin hakemine vaatii puolikkaan nitron.
Ompa ollu aikaa enemmä shoppailla häihin, värkkäillä ja askarrellapaskarrella. Nyt vasta huomas, kuin liikuntaki vie aikaa, vaikka sitä harrastaski sen reilun tunnin päiväsä, jotenki sen odotus, että pääsee salilla, matkat, suihku jne vie aikaa. Ja ehkä.. en oo voinu siivota niin ahkerasti ku yleensä. nytki on lattialla pölypalloja (!!!). Huomena pakotan Arton taas imuroimaa jos ei oma kunto anna vieläkää periksi.
Tekasin yks päivä risoton jämät taikinan sisään pasteijoiksi.
Käytiin tutustuun hääpaikkaan.. voi v*ttu! En tiiä pystynkö ees minä laittaan tuota juhlakuntoon. Noh, se on varattu ja sielä on muutki pitäny häitä ja muita juhlia. Näillä mennää. Itseasiassa, siellä on pidetty Neljät häät ohjelman 8.jakson yhdet häät. Kyseistä jaksoahan ei enää netistä löytyny, että ois koristelut nähny, ei tietenkää. Sehä ois ollu ihan liian helppoa!
Crumpy Cat askartelua. Todella tärkeä ja ilman tätä ei vois elää. Silti, en voinu vastustaa kiusausta.
Äitin innottamana kokeilin tehä suodatinpussiruusuja. Läysin ensin tosi helpon ohjeen ja ehtiin tekasta jotai 10 ruusua ennenku mietin miksi ne on niin lättäniä. Kysyin äitiltä, mitä ohjetta se on käyttäny ja etin saman. Martha Stewartin sivultahan se löyty, kaavat, ohjeet englanniksi ja video. Noh, nuo on työläämpi tehä, myönnetään. Mutta jos kaikki menee kohillee (yleensä ei) niin niistä tulee tosi nättejä. Mulla ei vielä(kään) oo kukkateippiä millä nuo pitäs situa kepin vartee, oon kokeillu askarteluteippiä ja maalarinteippiä vaa ei oikee natsaa ku ei ne jousta ollenkaa. Kokeilin värjätäki näitä, nuo pinkit siis, elintarvikevärillä. Nakkasin kuppiin vähän vettä ja sinne punasta nestemäistä väriä, sekotin ja dippasin ruusun sinne. Oishan se pitäny älytä, että jos sitä väriä laimentaa nii se tulos ei oo punanen. Meneehän nuo nuinki.
Kokeilin näitä vihdoin, erään blogin innoittamana. Olihan ne työläitä tehä, hauskoja silti. Pitää joskus lapsille värkätä niin saa enemmän arvostusta. :)
Rupesin kasvattaa kynsiä ihan uteliaisuuesta. Ollu keittiöllä niin tiuhaan töisä, ettei oo ehtiny kasvatella. Okei nyt oon ollu 5kk kotona, ois ollu aikaa kokeilla. Alkanu nyt oikeestaa vasta tämä tekemättömyys ottaa kaaliin. Keksii koko ajan jotain tekemistä käsille, että aika kuluu.
Kirpparilta levyjä euron kipale rumalle seinälle. Äitiltä iso kehys joululahjaksi, siihe tärkeimpien kuvat ja meijän kutsukorttien fontilla tulostettu "nimikyltti" harjotus kehyksen sisällä. Sais vielä tuon pistokkeen hiiteen tuosta seinältä. Kuka hel***** laittaa pistokkeen nuin vammaseen paikkaan.. Eri asia jos ois kyse pesuhuoneesta. Vaan ei, tää on meijän käytävä! No, se pienentää imuroinnin alottamisen kynnystä 30% ku johto on seinäsä valmiina.
Löysin (taas) uudet hääkengät. En ois halunnu näin pienellä korolla, mutta A tykkää ku pysyn matalalla. Nää makso Ykasa kenkäliikkeesä vaan 10e. Jotenki ei natsaa satsata valkosiin kenkii, millo määki niitä muka pitäsin. Vakosta? Never, yäh.
Se oli se naistenpäivä täsä tällä viikolla. :)
Nää haettii jo valmiiksi alkosta, ettei tulis nii paljoa ostettavaa sitte juhlen kynnyksellä.
Täälois tylliä 4m, kynttilöitä, tuikkuja, mustaa satiininauhaa ja valkosia ruusuja koristeeksi.. ainaki.
Laminoituja nimikylttejä tienposkeen, roihuja ulos, shamppakaljalaseja, shottilaseja, kaljalaseja, servettejä.. jaaa autoon jätin jo pöytäliinapötkylän.
Ostin kirjekuorilaukun/clutchin. En kyllä tiiä käytänkö häissä, liian iso. Tylsä. Kaippa senki pitäs olla sitte valkone, etten koskaa sitä enää tarvi ja kukaan ei osta sitä poiskaan! Btw. tuosta tuliki mielee, että mekko on edellee ompelijalla. Puolitoista viikkua tainnu olla, siinä oli semmonen siro, nätti ja huomaamaton piilovetoketju. Se kesti hyvin ku kokeilin mekkoa aukasematta sitä, sitte aloin sitä aukasee ku mekko oli päällä nii se posahti kokonaa auki. Jes kiitos nam. Kangaskaupan täti meinas, ku utelin, että jos haluan nyörityksen mekon taakse samalla nii maksais 45-50€. Joo ei kiitos, uus kunnon vetoketju paikallee nii sillä mennää, ja sivulta rumat nauhat pois.
Ompa ollu aikaa enemmä shoppailla häihin, värkkäillä ja askarrellapaskarrella. Nyt vasta huomas, kuin liikuntaki vie aikaa, vaikka sitä harrastaski sen reilun tunnin päiväsä, jotenki sen odotus, että pääsee salilla, matkat, suihku jne vie aikaa. Ja ehkä.. en oo voinu siivota niin ahkerasti ku yleensä. nytki on lattialla pölypalloja (!!!). Huomena pakotan Arton taas imuroimaa jos ei oma kunto anna vieläkää periksi.
Tekasin yks päivä risoton jämät taikinan sisään pasteijoiksi.
Käytiin tutustuun hääpaikkaan.. voi v*ttu! En tiiä pystynkö ees minä laittaan tuota juhlakuntoon. Noh, se on varattu ja sielä on muutki pitäny häitä ja muita juhlia. Näillä mennää. Itseasiassa, siellä on pidetty Neljät häät ohjelman 8.jakson yhdet häät. Kyseistä jaksoahan ei enää netistä löytyny, että ois koristelut nähny, ei tietenkää. Sehä ois ollu ihan liian helppoa!
Crumpy Cat askartelua. Todella tärkeä ja ilman tätä ei vois elää. Silti, en voinu vastustaa kiusausta.
Äitin innottamana kokeilin tehä suodatinpussiruusuja. Läysin ensin tosi helpon ohjeen ja ehtiin tekasta jotai 10 ruusua ennenku mietin miksi ne on niin lättäniä. Kysyin äitiltä, mitä ohjetta se on käyttäny ja etin saman. Martha Stewartin sivultahan se löyty, kaavat, ohjeet englanniksi ja video. Noh, nuo on työläämpi tehä, myönnetään. Mutta jos kaikki menee kohillee (yleensä ei) niin niistä tulee tosi nättejä. Mulla ei vielä(kään) oo kukkateippiä millä nuo pitäs situa kepin vartee, oon kokeillu askarteluteippiä ja maalarinteippiä vaa ei oikee natsaa ku ei ne jousta ollenkaa. Kokeilin värjätäki näitä, nuo pinkit siis, elintarvikevärillä. Nakkasin kuppiin vähän vettä ja sinne punasta nestemäistä väriä, sekotin ja dippasin ruusun sinne. Oishan se pitäny älytä, että jos sitä väriä laimentaa nii se tulos ei oo punanen. Meneehän nuo nuinki.
Kokeilin näitä vihdoin, erään blogin innoittamana. Olihan ne työläitä tehä, hauskoja silti. Pitää joskus lapsille värkätä niin saa enemmän arvostusta. :)
Rupesin kasvattaa kynsiä ihan uteliaisuuesta. Ollu keittiöllä niin tiuhaan töisä, ettei oo ehtiny kasvatella. Okei nyt oon ollu 5kk kotona, ois ollu aikaa kokeilla. Alkanu nyt oikeestaa vasta tämä tekemättömyys ottaa kaaliin. Keksii koko ajan jotain tekemistä käsille, että aika kuluu.
Kirpparilta levyjä euron kipale rumalle seinälle. Äitiltä iso kehys joululahjaksi, siihe tärkeimpien kuvat ja meijän kutsukorttien fontilla tulostettu "nimikyltti" harjotus kehyksen sisällä. Sais vielä tuon pistokkeen hiiteen tuosta seinältä. Kuka hel***** laittaa pistokkeen nuin vammaseen paikkaan.. Eri asia jos ois kyse pesuhuoneesta. Vaan ei, tää on meijän käytävä! No, se pienentää imuroinnin alottamisen kynnystä 30% ku johto on seinäsä valmiina.
Löysin (taas) uudet hääkengät. En ois halunnu näin pienellä korolla, mutta A tykkää ku pysyn matalalla. Nää makso Ykasa kenkäliikkeesä vaan 10e. Jotenki ei natsaa satsata valkosiin kenkii, millo määki niitä muka pitäsin. Vakosta? Never, yäh.
Se oli se naistenpäivä täsä tällä viikolla. :)
Nää haettii jo valmiiksi alkosta, ettei tulis nii paljoa ostettavaa sitte juhlen kynnyksellä.
Täälois tylliä 4m, kynttilöitä, tuikkuja, mustaa satiininauhaa ja valkosia ruusuja koristeeksi.. ainaki.
Laminoituja nimikylttejä tienposkeen, roihuja ulos, shamppakaljalaseja, shottilaseja, kaljalaseja, servettejä.. jaaa autoon jätin jo pöytäliinapötkylän.
Ostin kirjekuorilaukun/clutchin. En kyllä tiiä käytänkö häissä, liian iso. Tylsä. Kaippa senki pitäs olla sitte valkone, etten koskaa sitä enää tarvi ja kukaan ei osta sitä poiskaan! Btw. tuosta tuliki mielee, että mekko on edellee ompelijalla. Puolitoista viikkua tainnu olla, siinä oli semmonen siro, nätti ja huomaamaton piilovetoketju. Se kesti hyvin ku kokeilin mekkoa aukasematta sitä, sitte aloin sitä aukasee ku mekko oli päällä nii se posahti kokonaa auki. Jes kiitos nam. Kangaskaupan täti meinas, ku utelin, että jos haluan nyörityksen mekon taakse samalla nii maksais 45-50€. Joo ei kiitos, uus kunnon vetoketju paikallee nii sillä mennää, ja sivulta rumat nauhat pois.
perjantai 22. helmikuuta 2013
Tii tittidii tii tittidii tii tii ti tiii tiii ti titti tittidii
Ei meille kyllä kirkon urut soi. Palaisin helvetin liekeissä käytävää kävellessäni. ;) kuten eräs uskontokunta uskoo "pakanoille" käyvän.
Meillä on siis keväthäät. Todella pienet semmoset, näillä näppäimin aikusia on noin 23 ja lapsia lähemmäs 10. Eli siis molempien perheet ja molempien läheisimmät ystävät. Mulla kun on tämä sosiaalisten tilanteiden pelko, en järin innostu ajatuksesta olla juhlien keskipisteenä. Oon koittanu pitää sen ajatuksen vielä taka-alalla, kyllä se paniikkikohtaus ehtii tulla myöhemminki.
Saatiin huhtikuun alulle vuokrattua tästä lähimetiköstä (n.15km) metsästysmaja missä ruukataan pitää häitä yms isoja synttäreitä. Se oli suhteessa halpa kun tässä on lähellä kaks isoa juhlanviettopaikkaa, hienoja tietenki, mutta ne maksaa vkl 500e. Plus siihen sittä niitä ulkorakennuksia yms, lisäkustannuksilla. Tuo meijän möksä oli 200e vkl. Mietin kyllä tarkkaan, että sillä rahalla ois saanu särkiltäki mökin, mutta jotenki ajatus isommasta tilasta (8 kerrossänkyä), suuresta parkkipaikasta, 20hlön saunasta ja omasta rauhasta vei voiton. Vaikka sen jo varasin, ollaan menossa ens viikolla kahtomaan sitä ajan ja kameran kans. Ehtii vielä peruuttaa jos sei mielytä. Minä kun en siellä ole käynyt, Arton pändi on soittanu siellä synttärikeikan ja anoppi muisteli sen olevan siisti. Näillä ei pitkälle pötkitä..
Päätin askarrella kortit vaikka niitä ei tullukkaa ku 12 kpl. Työttömälle iloa ja tekemistä. :)
Tilasin jo netistä mekon, huivi tuli kaupan päälle. Tuo on semmonen puolipitkä sifonkimekko tyllihelmalla, vaikka kuva muuta väittääkin. Itelle musta oli selvä ratkasu, ja oikeestaan sen tietää kaikki jotka mut tuntee nii ei siitä sen enempää.
Nää löysin sittarista 15eurolla (!!) Ne on mustat, vaikka kuva väittää muuta. Söpöt, eikä liian korkiat. Mua se korkeus ei haittaa, mutta sulhanen tuntee ittensä hobitiksi jos nousen liian yllös. ;)
Nää on edelleen mietintälistalla, piti napata kaupasa kuva, että saan miettiä. Ah niin ihanat, MUTTA ne on hopeansiniset. Eihän se sovi mihinkää, meillä piti olla teemana musta-valkonen. Toivottavasti nuita on seuraavan kuukauven ajan vielä kaupasa, että saan miettiä asiaa!
Meillä on siis keväthäät. Todella pienet semmoset, näillä näppäimin aikusia on noin 23 ja lapsia lähemmäs 10. Eli siis molempien perheet ja molempien läheisimmät ystävät. Mulla kun on tämä sosiaalisten tilanteiden pelko, en järin innostu ajatuksesta olla juhlien keskipisteenä. Oon koittanu pitää sen ajatuksen vielä taka-alalla, kyllä se paniikkikohtaus ehtii tulla myöhemminki.
Saatiin huhtikuun alulle vuokrattua tästä lähimetiköstä (n.15km) metsästysmaja missä ruukataan pitää häitä yms isoja synttäreitä. Se oli suhteessa halpa kun tässä on lähellä kaks isoa juhlanviettopaikkaa, hienoja tietenki, mutta ne maksaa vkl 500e. Plus siihen sittä niitä ulkorakennuksia yms, lisäkustannuksilla. Tuo meijän möksä oli 200e vkl. Mietin kyllä tarkkaan, että sillä rahalla ois saanu särkiltäki mökin, mutta jotenki ajatus isommasta tilasta (8 kerrossänkyä), suuresta parkkipaikasta, 20hlön saunasta ja omasta rauhasta vei voiton. Vaikka sen jo varasin, ollaan menossa ens viikolla kahtomaan sitä ajan ja kameran kans. Ehtii vielä peruuttaa jos sei mielytä. Minä kun en siellä ole käynyt, Arton pändi on soittanu siellä synttärikeikan ja anoppi muisteli sen olevan siisti. Näillä ei pitkälle pötkitä..
Päätin askarrella kortit vaikka niitä ei tullukkaa ku 12 kpl. Työttömälle iloa ja tekemistä. :)
Tilasin jo netistä mekon, huivi tuli kaupan päälle. Tuo on semmonen puolipitkä sifonkimekko tyllihelmalla, vaikka kuva muuta väittääkin. Itelle musta oli selvä ratkasu, ja oikeestaan sen tietää kaikki jotka mut tuntee nii ei siitä sen enempää.
Nää löysin sittarista 15eurolla (!!) Ne on mustat, vaikka kuva väittää muuta. Söpöt, eikä liian korkiat. Mua se korkeus ei haittaa, mutta sulhanen tuntee ittensä hobitiksi jos nousen liian yllös. ;)
Nää on edelleen mietintälistalla, piti napata kaupasa kuva, että saan miettiä. Ah niin ihanat, MUTTA ne on hopeansiniset. Eihän se sovi mihinkää, meillä piti olla teemana musta-valkonen. Toivottavasti nuita on seuraavan kuukauven ajan vielä kaupasa, että saan miettiä asiaa!
Kuvaoksennukset jatkuu
Mistäs alotetaan.. Iskän synttäreistä vaikka. Tein sille villasukat:
Ja täytekakun, as always. Meinas taas olla vaikianpuoleista leivontaa. :D Kakkupohja piti paistaa 175 asteesa, muistin kääntää vivun semmoseen väliastevaiheeseen, niin teinki, vaa se jäi 225 asteeseen noin 20min. :D noh, äkkiä lämmöt alas ja folio päälle. Ja ku pohja oli kypsä ja jäähtyny leikkelin palaneet pois. Eikä se sitten maistunutkaan lopen normaalista poikkeavalta. Väliin laitoin vaan kermaa ja mangotuorejuustua. Nam. Pursotukset mulla menee aina vitullee, vaikka koitan olla perfektionisti. Eikai niitä virheitä kukaan muu sillee tuijotakaan, mutta itelle jää tympiä mieli. Oishan se mukava olla ylpiä kättensä jälistä. Onneksi osaan tehä villasukkia!
Vasen käsi leikattiin muutamaa päivää ennen mun vanhenemispäivää helmikuussa. Tämä oli jotenki paljon helpompi, kivuttomampi ja nopiampi parantumaan mitä oikia käsi. Jos sitä ei lasketa, että puudutusaine loppu kesken leikkauksen.. Nyt se on jo siinä vaiheessa, että iho uusiutuu, eli _kutiaa_, mutta todella hyvin se on parantunu. Oon positiivisesti yllättyny.
Synttärilahjat oli taas sulosia ukonpuolelta. Bazinga- muki ja teeppari. :D Ja mukin alla näkyvä tähtikuvio on uutta lämpövilttiä. Rakkaus. Iso pehmiä, nätti ja lämmin!
Mun synttärikaakku. Halusin suklaakakun, niin sen sain. Vähän neuvoin vieressä nii hyvä tuli! Kakku siis ukon tekemä. :) Hyvää oli.
Mun uuet tossut, en jaksanu kääntää enää kuvaa ku sen jo tänne sain. Koneella se oli oikeinpäin ja puhelimesa väärinpäin. Teknologia, mene ja tiiä!
Pannukakku mihin saatto lipsahtaa ylimääränen nökäre leivinjauhetta. JA sillä on väliä missä järjestyksessä aineet sekottaa! Kuten näkyy, voi jäi pintaan. Imeyty se sitten jäähtyessään MUTTA laiskana yritin välttää tiskinkasvua niin sulatin ensin voin ja siihen sitten sekottelin maidon ja munat ja lopuksi jauhot. Ei se voi alkanu enää muihin sekottumaan, siksi se on yleensä AINA reseptin lopussa "Ja lisää lopuksi voi" .. Jjep, aina oppii uutta.
Sain myytyä sitikan (luojan kiitos). Etin viikkotolkulla seuraavaa saastuttajaani, tähän lopen ihastuin sen mallin takia (ja hinnan). Takaovet siis, ne on niiiiiin luksusta. Siihen ne tämän koslan hyvät puolet sitten jäiki. Katotaan miten huollon jälkeen, auto kun oli naisomistajalla niin ei ollut oikeen tietoa mistään. Ei tienny ees jakopäänremmin huollosta. Siitähän oli tarra moottoristossa. Krhm. Eikä muistanu öljynvaihoista mitää, siitäki oli tarra kuskin oven karmeissa. Krhm!
Ja lähiaikojen suurin mullistus.. Drum drum drum! Ystävänpäivä. Mikäs sen kliseisempää, ja romanttisempaa, kuin kosinta ystävänpäivänä. :) On meillä ollut puhetta mennä naimisiin, vuosi tolkulla. Halusin vain, että alote tulee Artolta, eli kosintaa olen ootellut. Enkä turhaan. <3
Kirpparilöytö. 5e. Pohjat on kyllä siliäksi kuluneet, mutta menee ne kesällä. Rakastuin tähän pikkymyy/noita-akka malliin. Nauhat vaihan ku saan aikaseksi.
Ja täytekakun, as always. Meinas taas olla vaikianpuoleista leivontaa. :D Kakkupohja piti paistaa 175 asteesa, muistin kääntää vivun semmoseen väliastevaiheeseen, niin teinki, vaa se jäi 225 asteeseen noin 20min. :D noh, äkkiä lämmöt alas ja folio päälle. Ja ku pohja oli kypsä ja jäähtyny leikkelin palaneet pois. Eikä se sitten maistunutkaan lopen normaalista poikkeavalta. Väliin laitoin vaan kermaa ja mangotuorejuustua. Nam. Pursotukset mulla menee aina vitullee, vaikka koitan olla perfektionisti. Eikai niitä virheitä kukaan muu sillee tuijotakaan, mutta itelle jää tympiä mieli. Oishan se mukava olla ylpiä kättensä jälistä. Onneksi osaan tehä villasukkia!
Vasen käsi leikattiin muutamaa päivää ennen mun vanhenemispäivää helmikuussa. Tämä oli jotenki paljon helpompi, kivuttomampi ja nopiampi parantumaan mitä oikia käsi. Jos sitä ei lasketa, että puudutusaine loppu kesken leikkauksen.. Nyt se on jo siinä vaiheessa, että iho uusiutuu, eli _kutiaa_, mutta todella hyvin se on parantunu. Oon positiivisesti yllättyny.
Synttärilahjat oli taas sulosia ukonpuolelta. Bazinga- muki ja teeppari. :D Ja mukin alla näkyvä tähtikuvio on uutta lämpövilttiä. Rakkaus. Iso pehmiä, nätti ja lämmin!
Mun synttärikaakku. Halusin suklaakakun, niin sen sain. Vähän neuvoin vieressä nii hyvä tuli! Kakku siis ukon tekemä. :) Hyvää oli.
Mun uuet tossut, en jaksanu kääntää enää kuvaa ku sen jo tänne sain. Koneella se oli oikeinpäin ja puhelimesa väärinpäin. Teknologia, mene ja tiiä!
Pannukakku mihin saatto lipsahtaa ylimääränen nökäre leivinjauhetta. JA sillä on väliä missä järjestyksessä aineet sekottaa! Kuten näkyy, voi jäi pintaan. Imeyty se sitten jäähtyessään MUTTA laiskana yritin välttää tiskinkasvua niin sulatin ensin voin ja siihen sitten sekottelin maidon ja munat ja lopuksi jauhot. Ei se voi alkanu enää muihin sekottumaan, siksi se on yleensä AINA reseptin lopussa "Ja lisää lopuksi voi" .. Jjep, aina oppii uutta.
Sain myytyä sitikan (luojan kiitos). Etin viikkotolkulla seuraavaa saastuttajaani, tähän lopen ihastuin sen mallin takia (ja hinnan). Takaovet siis, ne on niiiiiin luksusta. Siihen ne tämän koslan hyvät puolet sitten jäiki. Katotaan miten huollon jälkeen, auto kun oli naisomistajalla niin ei ollut oikeen tietoa mistään. Ei tienny ees jakopäänremmin huollosta. Siitähän oli tarra moottoristossa. Krhm. Eikä muistanu öljynvaihoista mitää, siitäki oli tarra kuskin oven karmeissa. Krhm!
Ja lähiaikojen suurin mullistus.. Drum drum drum! Ystävänpäivä. Mikäs sen kliseisempää, ja romanttisempaa, kuin kosinta ystävänpäivänä. :) On meillä ollut puhetta mennä naimisiin, vuosi tolkulla. Halusin vain, että alote tulee Artolta, eli kosintaa olen ootellut. Enkä turhaan. <3
Kirpparilöytö. 5e. Pohjat on kyllä siliäksi kuluneet, mutta menee ne kesällä. Rakastuin tähän pikkymyy/noita-akka malliin. Nauhat vaihan ku saan aikaseksi.
maanantai 28. tammikuuta 2013
Sitä sun tätä
Taas kuvapostaus, saan tyhjennettyä kuvat kännykästä noin kuukauven välein ja sitte ku katon niitä koneella nii muistan, että mulla on tämmönenki unohtunu harrastus. Kirjottaa blogia jota kukaan ei lue. Ehkä Arto puolen vuojen välei.
Anyway. Meillä on lättyjenpaisto harvinaista kun ukko on lapsena oppinu saamaan suolasia lättyjä ja mää.. No, en voi sietää niitä. Ajatuski kuvottaa.
Sitten ne kuvottavat suolaset, jauhelihatäytteellä.
Otin pienen urakan työttömyyden tylsyyttäni. Meillä on yks kolmesta makkarista ollu rempasa vuojen päivät. Me ku ei oikee kahestaa tarvita nii montaa huonetta, nii ei oo kiirettä pitäny. Eikä TEKIJÖITÄ! Tapetit nyt osasin ite repiä pois, mutta pakkeloiminen on aivan hanurista. En osaa tehä tasasta jälkiä. Siiheen saatiin yks tekijä, sanotaanko osa-aikasesti. Eikä sekään käyny sitte viimesteleen työtä nii päätin, että yks lysti ja aloin maalaamaan. Meillä on siis tämmöne ruma -70 luvun "rivitalonpätkä"talo. Tuossa huoneessa oli kolme-neljän tapettikerroksen alla kahella seinällä vaaleenpunanen maali, ja kahella seinällä viininpunanen. Jäätävä valinta. Sain maalata kahesti pohjamaalilla, ja kaks seinää maalasin kahesti valkosella. Plus ikkunankarmit. Ne oli kellastunu kusenpolttaman keltasiksi. hyrr... Nyt jos joskus taas sais jonku auttamaan nii kahelle seinälle pitäs saaha tapetit, lattiamatto irti, lattia pitää hioa ja sitte lamintaatti lattialle. Siihe voi vierähtää taas vuosi jos toinenki. Pessimisti ei pety.
Täysin turha kuva, mutta oli pakko ottaa. Angry birds limppaa isoissa pulloissa!
Kummityttö täytti 2v, tein sille neonpinkit villasukat. Kuva vääristää väriä, niinku aina. Ostin myös pinkkejä vaahtokarkkeja, pinkin lahjakassin, pinkin kortin ja pinkin hellokitty fleeceasun.
Tilasin anttilasta mattoja, lakanan ja lamppuja. Tästä tuli totaalinen feivoritti. Ensinnäki seo musta, toiseksi siinä on "timantteja" ja kolmanneksi, neo täydellisesti järjestyksessä.
Turha kuva osa kaksi. Vihaan silittämistä, ja mulla oli vaan anopin vanha (halpamalli) silitysrauta, joka ei todellakaan kannustanu silittämään yhtään mitään. Silitän about kahesti vuojessa, kun laitan jouluverhot ikkunaan ja toisen kerran kun oon pessyt normiverhot joulun jäliltä ja laitan ne ikkunaan. Vielä jos sais uuen silityslaudan nii vois silittää ehkä kolmestiki vuojessa. Tämä siis kirpparilta 8 eurolla. Ja onhan se nätti, kaikenlisäksi. Oon ihaillu prismassa mustaa silitysrautaa vaa se maksaa 69e nii se sa jäähäki ihailuksi.
Tämän aamun aamukahvi. Ihan vaan muutama kupillinen. Teki aamusta mieli kaakauta ku illalla join ja se oli niin hyvää. Halusin kuitenki kahvia aamulla, niin tein kompromissin, keitin kahvia ja laitoin sekaan kaakaojauhetta. Nam.
Mikä on oudoin asia minkä oot löytäny pyykkikoneesta konetta tyhjentäessä? Mun täytyy sanoa, että se on virkkuukoukku. Muistan hämärästi jättäneeni tuon villatakin taskuun. Puolet syystä siis minun, puolet kunniasta kuuluu Artolle. Se innostu pesemään kolme koneellista pyykkiä täsä yks päivä eikä tarkistanu sitte taskuja. Tässä vaiheessa täytynee tunnustaa, etten koskaan tarkista taskuja kun ite pesen pyykkiä. Oon kai niin laiska. Joten ei passaa mennä syyttämään toisiakaan siitä.
Ainut huono puoli jonka koskaan tuun mainitsemaan mustien/tummien vaatteiden pitämisestä. Vaatekaappin sekasorto, sieltä ei koskaan löyvä just sitä paitaa mitä ettii. Aina ku on menosa johonki juhliin tms nii käännän koko kaapin ympäri ku ei vaan löyvä! Sitte sinne unohtaa jonku hienon paijan kuukausiksi ku ei sitä erotakaan sieltä.
Anyway. Meillä on lättyjenpaisto harvinaista kun ukko on lapsena oppinu saamaan suolasia lättyjä ja mää.. No, en voi sietää niitä. Ajatuski kuvottaa.
Mun lätyt, ne oikiat!
Sitten ne kuvottavat suolaset, jauhelihatäytteellä.
Otin pienen urakan työttömyyden tylsyyttäni. Meillä on yks kolmesta makkarista ollu rempasa vuojen päivät. Me ku ei oikee kahestaa tarvita nii montaa huonetta, nii ei oo kiirettä pitäny. Eikä TEKIJÖITÄ! Tapetit nyt osasin ite repiä pois, mutta pakkeloiminen on aivan hanurista. En osaa tehä tasasta jälkiä. Siiheen saatiin yks tekijä, sanotaanko osa-aikasesti. Eikä sekään käyny sitte viimesteleen työtä nii päätin, että yks lysti ja aloin maalaamaan. Meillä on siis tämmöne ruma -70 luvun "rivitalonpätkä"talo. Tuossa huoneessa oli kolme-neljän tapettikerroksen alla kahella seinällä vaaleenpunanen maali, ja kahella seinällä viininpunanen. Jäätävä valinta. Sain maalata kahesti pohjamaalilla, ja kaks seinää maalasin kahesti valkosella. Plus ikkunankarmit. Ne oli kellastunu kusenpolttaman keltasiksi. hyrr... Nyt jos joskus taas sais jonku auttamaan nii kahelle seinälle pitäs saaha tapetit, lattiamatto irti, lattia pitää hioa ja sitte lamintaatti lattialle. Siihe voi vierähtää taas vuosi jos toinenki. Pessimisti ei pety.
Täysin turha kuva, mutta oli pakko ottaa. Angry birds limppaa isoissa pulloissa!
Tilaa:
Kommentit (Atom)